Biokaasu on ollut pinnalla jo muutaman vuoden ja monilla on siihen liittyviä kysymyksiä ja ennakkoluuloja. Päätimme kerätä tähän muutamia kysymyksiä, joita olemme kuulleet aikojen saatossa ja vastasimme niihin parhaamme mukaan.
Koska mikään lista ei ole täydellinen ja saattaa olla, että mieltäsi askarruttava kysymys on jäänyt silti vastaamatta, niin laitahan meille viestiä ‒ annamme siihen vastauksen.
”Mitä tapahtuu biokaasulle, jos sitä vuotaa?”
Biokaasu on pääosin metaanin ja hiilidioksidin sekoitusta. Metaani ilmaa kevyempänä nousee ilmakehään ja hiilidioksidi sekoittuu ilmassa jo olevaan hiilidioksidiin. Vuoto on harvoin vaarallinen, sillä metaani tarvitsee syttyäkseen kipinän lähteen sekä tarkan seoksen hapen kanssa, mutta kasvihuonekaasupäästöjä se aiheuttaa ja tulee siten etsiä ja tukkia.
”Mitä eroa on biokaasulla ja biometaanilla?”
Biokaasulla tarkoitetaan biokaasulaitoksessa syntyvää kaasuseosta. Biokaasussa metaanipitoisuus vaihtelee yleensä 50-70 % välillä, kun loput kaasuseoksesta on hiilidioksidia sekä pieniä määriä vettä, typpeä ja happea. Biometaanilla tarkoitetaan biokaasua, josta on poistettu suurin osa muista kaasuista kuin metaanista. Tällaisen kaasun metaanipitoisuus on tyypillisesti 95-99 % metaania, lopun ollessa hiilidioksidia ja pieniä määriä muita kaasuja. Kaasuautoilijoille biometaani polttoaineena on tuttua, koska ”biokaasu”, jota autoihin tankataan, on oikeasti biometaania.
”Eikö biokaasu ole räjähdysherkkää?”
Biokaasun sisältämä metaani on palava kaasu, mutta verrattaessa metaania tyypillisesti polttoaineena käytettäviin bensiiniin ja dieseliin on sen itsestään syttymislämpötila verrattain suuri. Metaanin itsestään syttymispiste on yli 600°C kun bensiinissä se on 260°C ja dieselillä 210°C. Tämän lisäksi, jotta metaani voisi palaa, vaatii se oikean noin 5-15 % sekoitussuhteen suhteessa ilmaan.
”Onko biokaasulaitos aina samanäköinen?”
Ei ole. Biokaasulaitoksia on useamman tyyppisiä. Biokaasulaitoksista yleisimpiä ovat pyöreät ns. märkämädätyslaitokset, joiden päällä on usein kaasun säilytykseen soveltuva puoliympyrän muotoinen membraanihuppu. Sen lisäksi on olemassa tulppavirtauslaitoksia, joissa reaktorit ovat suorakaiteen muotoisia ja tyypillisesti niiden katto on tasainen. Kolmantena tyyppinä ovat kuivamädätyslaitokset, jotka voivat olla joko autotalli- tai siiloreaktorityyppisiä.
Märkämädätyslaitos.
© Schmack Biogas Srl
Tulppavirtauslaitos.
© Schmack Biogas Srl
Kuivamädätyslaitos.
© Schmack Biogas Srl
”Biokaasun tuotantomäärät ovat pieniä ja siten merkityksettömiä!”
IEA Key World Energy Statistics:n mukaan vuonna 2018 maailmassa tuotettiin 1,33 EJ:n verran biokaasua. Tuo tarkoittaa noin 370 TWh energiaa, joka vastaa Suomen vuoden 2017 kokonaisenergian kulutusta. Suomessa biokaasua tuotetaan noin 1 TWh:n verran vuosittain.
”Mitä tapahtuu bakteereille biokaasulaitoksessa?”
Biokaasulaitoksen lopputuotteen laatua säätelee lannoitevalmistelaki ja valvoo Ruokavirasto, mikäli lopputuotetta hyödynnetään kaupallisesti. Laki velvoittaa hygienisoimaan biokaasulaitoksessa käytettävän materiaalin, mikä tulee toteuttaa joko kuumentamalla kaikki syötettävä materiaali tunniksi 70°C asteen lämpötilaan, tai validoimalla vaihtoehtoinen menetelmä. Validoinnissa toistuvilla testeillä todetaan, että lopputuotteessa olevat haitalliset bakteerit ovat kuolleet ja salmonellaa ei esiinny.
”Voinko mädättää kokonaisia eläimiä?”
Periaatteessa kyllä, mutta Suomessa tarvittavia esikäsittelyjä ohjaa sivutuoteasetus, jota valvoo Ruokavirasto. Sivutuoteasetuksen mukaan luokan 1 tuotteita – joita ovat esimerkiksi kokonaiset naudat – ei voi mädättää, kun taas luokan 2 tuotteita – joita ovat esimerkiksi kokonaiset siat – voi mädättää, kunhan materiaali murskataan ja painesteriloidaan mädätyksen yhteydessä.
”Pohjolassa maatilalle ei kannata harkita biokaasulaitosta, ei se kannata kuitenkaan.”
On totta, että Suomen maatilojen keskimääräisessä kokoluokassa biokaasulaitosta on usein haastava saada kannattavaksi. Suurin hyödyntämätön potentiaali on kuitenkin suurissa maatiloissa sekä etenkin maatilojen yhteenliittymissä, joissa nurmea ja lantaa ajetaan keskitetylle biokaasulaitokselle, ja sieltä puolestaan käsittelyjäännöksestä separoitua kuiva- ja nestelannoitetta sekä sähköä, lämpöä tai ajoneuvojen polttoainetta takaisin maatiloille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan Suomen teknis-taloudellisesti kannattava biokaasupotentiaali (joka ei kilpaile ruuan tuotannon kanssa) on yli 10 TWh. Tämänhetkinen tuotanto on siitä vain noin kymmenesosa.
Toivottavasti sait vastauksia kysymyksiisi tästä blogikirjoituksesta, ja biokaasu ja sen tuotanto tuli taas askeleen tutummaksi. Jos jäi mieltä askarruttavia kysymyksiä, niin laita viestiä ‒ mielellämme vastaamme ja teemme uutta materiaalia. Toivomme sinun viihtyneen blogin parissa!
