![Ota biokaasualan keskeiset termit haltuun! Sanasto biokaasusta, osa 1/2 [A-K]](https://biovoima.com/wp-content/uploads/2020/07/Suomen-Biovoima_Biokaasu_sanasto_A-K_header.jpg)
GPA, BAT, FSA, CHP, CBG… Biokaasualan ammattilaisten kieli vilisee tusinoittain termejä ja lyhenteitä, jotka eivät välttämättä heti aukea asiasta kiinnostuneelle. Tutustu alan keskeisimpiin käsitteisiin ja pysyt kärryillä bioenergia-alan termeissä. Alla on esitetty lista termeistä ja lyhenteistä aakkosjärjestyksessä.
Absorptio vs Adsorptio
Absorptio on prosessi, jossa aine imeytyy toisen aineen sisään (nesteeseen, kaasuun tai kiinteään aineeseen).
Adsorptio on taas prosessi, jossa kaasumainen aine tai neste kiinnittyy tai imeytyy kiinteän aineen pintaan. Aktiivihiilisuodatin on esimerkki adsorption hyötykäytöstä. Myös PSA-teknologia perustuu paineenvaihteluadsorptioon, jossa adsorboiva aine sitoo itseensä raakakaasussa olevan hiilidioksidin tietyssä paineessa ja vapauttaa sen toisessa. Se on yksi kaasun jalostustekniikoista.
Anaerobinen
Hapeton, hapettomissa oloissa toimiva. Biokaasun tuotanto tapahtuu anaerobisessa reaktorissa eli mikrobit syövät orgaanisia jätteitä hapettomissa olosuhteissa.
BAT (Best Available Technology) eli paras käyttökelpoinen tekniikka
Ympäristönsuojelemiseksi tulee BAT-periaatteen mukaisesti käyttää ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa biokaasuprosessin eri vaiheissa. BAT on mainittu ympäristönsuojelulaissa (5 §) ja sen huomioimista edellytetään ympäristöluvassa.
Biomassa
Eloperäinen aine, jota voidaan hyödyntää muun muassa energiantuotannossa. Toisin sanoin biomassa on biokaasulaitoksessa käsiteltävä syöte, josta saadaan biokaasua.
CBG / CNG
CBG (Compressed Biogas) eli paineistettu biokaasu. CNG (Compressed Natural Gas) eli paineistettu maakaasu. Liikennepolttoaineena käytettäessä biokaasu tai maakaasu tulee paineistaa 200 bar:iin ennen sen tankkaamista ajoneuvoon.
Monesti CNG tai pelkkä liikennekaasu toimii yleiskäsitteenä ajoneuvoon tankattavalle kaasulle erittelemättä, onko kyseessä biokaasu vai maakaasu. Maakaasun (CNG) käyttö liikennepolttoaineena vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 25% bensiiniin verrattuna, mutta biokaasua (CBG) käyttäen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 85%.
CHP (Combined heat and power)
Yhdistetty lämmön ja sähkön samanaikainen tuotanto biokaasua, maakaasua tai kaatopaikkakaasua hyödyntämällä. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin (jopa yli 85%), eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.
FSA (Feedstock supply agreement) eli raaka-aineiden toimitussopimus
Raaka-aineen tuottajan ja käsittelijän välinen sopimus raaka-aineen toimituksesta. Tasainen orgaanisten raaka-aineiden saatavuus on pohjimmiltaan perusta biokaasulaitoksen optimaaliselle toiminnalle. Jos raaka-aineita puuttuu tai niitä ei ole tarpeeksi laitoksen optimaalista toimintaa varten, ei biokaasua pysty tuottamaan tavoitellusti. Tällöin tuloja on vaikea arvioida ja kannattavuus voi kärsiä. Joten syötteiden saanti tulee turvata pitkäaikaisella toimitussopimuksella.
GPA (Gas Purchase Agreement) eli kaasunostosopimus
Pitkäaikainen ostosopimus, jossa tyypillisesti kaasuverkkoyhtiö sopii ostavansa kaasuntuottajalta tietyn määrän kaasua sopimuksen mukaiseen hintaan esimerkiksi 10-20 vuoden ajan. Biokaasuprojektissa kaasunostosopimus tuo projektille kannattavuutta, sillä se turvaa jatkuvan tulovirran ja tarjoaa taloudellista varmuutta.
Hydrolyysi
Anaerobisen hajoamisen ensimmäinen vaihe, joka tapahtuu bakteerien muodostamien entsyymien avulla. Bakteerien entsyymit rikkovat monimutkaiset orgaaniset aineet (kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) sokereiksi, aminohapoiksi ja rasvahapoiksi.
Hygienisointi
Lainsäädännönmukainen tunnin kestävä lämpökäsittely haitallisten bakteerien tuhoamiseksi +70°C:n lämpötilassa. Hygienisointi tappaa suurimman osan taudinaiheuttajista kuten salmonella- ja kolibakteerit. Jos biokaasulaitoksen lopputuote eli käsittelyjäännös hyödynnetään kaupallisesti esimerkiksi lannoitteena, niin laki velvoittaa hygienisoimaan reaktorissa käytettävän materiaalin.
Inhibiittorit
Estäjät, jotka aiheuttavat mikrobitoiminnan hidastumista (eli metaanintuoton laskemista) tai pahimmassa tapauksessa pysäyttävät koko mädätysprosessin. Esimerkiksi ammoniakki (esim. kanan lannassa), sulfaatin pelkistyessä muodostuva rikkivety ja jotkin metallit ovat metaanintuottoa inhiboivia tekijöitä. Inhibitioita voidaan ehkäistä välttämällä prosessin ylikuormitusta ja laimentamalla syötettävää materiaalia ei-inhiboivilla materiaaleilla.
Esikäsittely
Jätteen laitosmainen käsittely sen haitallisuuden vähentämiseksi, käsittelyn helpottamiseksi tai hyödyntämisen tehostamiseksi. Biokaasuprojektissa esikäsittelylaitteisto erottelee jäteseoksesta joukkoon kuulumaton, biohajoamaton jäte kuten pakkausmuovi, lasi, hiekka ja metalli sekä murskaa biomassan koostumukseltaan tasaisemmaksi.
Jakeluvelvoite
Biopolttoaineiden käytön edistämistä liikenteessä koskeva laki. Velvoittaa liikennepolttoaineen jakelijoita toimittamaan vuosittain kulutukseen tietty vähimmäisosuus biopolttoaineita. Toisin sanoen se velvoittaa polttoainetta myyvät yhtiöt sekoittamaan bensan ja dieselin joukkoon vuosi vuodelta enemmän biopolttoainetta. Vuonna 2020 EU:n uusiutuvan energian velvoite liikennesektorille on 10 %. Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoite on 20 %, ja se koskee sekä dieseliä että bensiiniä.
Jalostettu kaasu
Kaasu, joka on käsitelty liikennekäyttöä tai muuta paineistusta, nesteytystä tai kaasuverkkoon syöttöä varten vähentämällä raakakaasun sisältämiä epäpuhtauksia. Hiilidioksidi- ja rikkiyhdisteet sekä siloksaanit poistetaan esim. ajamalla ne epäpuhtauksia sitovien kaasunjalostusyksikön aktiivihiilisuodattimien läpi.
Kaikki Suomen kansalliseen kaasuverkkoon syötetty kaasu on jalostettua: maakaasu on jalostettu Venäjällä ja biokaasu on jalostettu Suomessa.
Jalostustekniikka
Biokaasun metaanipitoisuuden rikastamisessa käytettyjen tekniikoiden yleisnimitys. Jalostustekniikoiden tärkein tarkoitus on erottaa biokaasusta hiilidioksidia, mikä on toiseksi yleisin kaasu biokaasussa, ja muuntaa sen puhtaaksi biometaaniksi. Jalostustekniikoita ovat fysikaalinen absorptio (vesipesu, kemikaalipesu), kemiallinen absorptio (amiinipesu), fysikaalinen adsorptio (PSA-teknologia), kalvojalostus (membraaniteknologia) ja kryojalostus.
Jätteen energiahyödyntäminen
Jätteenpoltto, jossa yhdyskuntajätteen ja muun jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja/tai sähköksi. Suomessa lämpöä hyödynnetään varsinkin kaukolämpöverkossa. Polttoon ohjataan vain aineena hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet.
Kapasiteetti
Teho, jolla laitos voi (korkeimmillaan) tuottaa tai kuluttaa energiaa.
Kompostointi
Kiinteän orgaanisen jätemateriaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa oloissa. Kompostointi on kätevä keino käsitellä biojätteet omassa pihassa noudattaen kompostorivalmistajien annettuja ohjeita.
Kryojalostus
Yksi biokaasun jalostuksessa käytetyistä tekniikoista, joka hyödyntää biokaasussa olevien yhdisteiden eri kiehumispisteitä. Prosessista saatava jalostettu kaasu on nestemäistä biometaania (LBG). Sivutuotteena saadaan myös nesteytettyä hiilidioksidia, jota voidaan käyttää esimerkiksi kylmäkuljetusautojen jäähdytysaineena.
Kuivaprosessi
Kuiva-ainepitoisuudeltaan korkeiden (TS > 15 %) jakeiden käsittelyprosessi. Biokaasuprojektissa kuivaprosessin korkea kuormitettavuus takaa laitoksen korkean käytettävyyden ja kaasuntuoton reaktorikuutiota kohden. Kuivamädätys mahdollistaa myös haastavien syötteiden käsittelyn biokaasuprosessissa, sillä se on vähemmän herkkä epäpuhtauksille kuin märkäprosessi, jossa ne voivat aiheuttaa kellumis- ja sedimentoitumishaasteita.
Käsittelyjäännös
Biokaasutuksessa raaka-aineista syntyvä jäännös. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksellä on merkittävä arvo lannoitemateriaalina. Käsittelyjäännös voidaan hyödyntää sellaisenaan, tai kuivajaetta voidaan esimerkiksi pelletöidä ja nestejaetta voidaan rikastaa entisestään. Käsittelyjäännöksen hyödyntäminen lannoitemateriaaleina (sekä sen luomustatus) riippuu biokaasulaitoksen syötteistä ja kunkin maan paikallisesta lainsäädännöstä.
