Onko biokaasun kestävyys tuttua juttua vai pakollista ja ylimääräistä työkuormaa jo muutenkin säännellyllä alalla? Olipa vastaus mikä vain, niin haluamme kertoa pari asiaa biokaasun ja sitä kautta biometaanin kestävyydestä.
Mihin biometaanin kestävyys perustuu?
Biometaanin kestävyys perustuu RED II direktiivistä tulevaan velvoitteeseen, jota Suomessa Energiavirasto valvoo. Lyhyesti ja yksinkertaistaen, tuottajan tulee osoittaa tuottamansa biometaanin/biokaasun tuotantoketjun päästöistä laskettavan vertailuluvun tulee olla pienempi kuin vertailussa käytettävän fossiilisen polttoaineen päästövähenemän mukainen luku olisi. Helppoa ja selkeää. Ei ehkä sitten kuitenkaan. Otetaan esimerkki: Biokaasulaitos A tuottaa biometaania liikenteen polttoaineeksi. Laitos on valmistunut vuonna 2020. Laitoksella ei ole laskettu kestävyyslaskelmaa, joten he eivät tiedä täyttääkö laitos Energiaviraston vaatimuksen. Koska laitos on valmistunut vuonna 2020, niin laitoksen päästövähenemän tulee olla vähintään 60% pienemmät verrattuna fossiiliseen bensiiniin. Bensiinin vertailuluku on 94 g CO2ekv-/MJ. Jotta laitos täyttäisi RED II direktiivin vaatimuksen tulisi tuotantoketjun päästön olla vähintään 40 % bensiinin päästöjä pienemmät. Eli pienemmät kuin 37,6 g CO2/MJ.
Mitä merkitystä biometaanin kestävyydellä on biokaasun tuottajalle?
Mihin tuo luku sitten oikein vaikuttaa? Sillä on vaikutusta monellakin tapaa. Jos olet biokaasun tuottaja, joka haluaa jaella biometaania teollisuuteen tai liikenteeseen polttoaineeksi, niin sillä on mm. verotuksellisia vaikutuksia, jos Energiaviraston vaatimus ei täyty. Jos laitos haluaisi myydä tuotteensa liikenteeseen ja vaatimus ei täyttyisi, niin käytännössä silloin jakelija jakelisi maakaasua, jolloin hänen tulisi ostaa sen vuoden jakeluvelvoitteen osoittama prosentuaalinen määrä uusiutuvaa markkinoilta, jotta täyttäisi jakeluvaluvelvoitelain mukaisen vaatimuksen. Edellä mainitulla on suuri merkitys kannattavuuteen sillä, jos tuottaja voisi jaella biometaania, niin kun tuottaja on täyttänyt oman osuutensa jakeluvelvoitteesta, niin hän voisi myydä jakeluvelvoitelain mukaisesti loput tiketit toiselle taholla ja saada sieltä rahallista hyötyä. Nyt jos, päästövähenemä ei täyty, niin tilanne on toisin päin.
Jos tuotettu kaasu myytäisiin päästökauppalain mukaiselle toimijalle ja kaasu ei täyttäisi vaatimuksia, niin silloin toimija ostaisi käytännössä maakaasua, jolla olisi toimijalle taloudellisia vaikutuksia erilaisen verokohtelun takia. Lisäksi toimijan päästöt nousisivat merkittävästi ja silloin toimija voisi joutua ostamaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta kattaakseen nousevat päästömäärän, jolloin syntyisi kustannusten nousupainetta. Jos ja toivottavasti kun kaasu täyttää vaatimukset, niin silloin kaasun ostajan kokonaispäästöt todennäköisesti laskevat lähtötilanteeseen verrattuna, jolloin he voivat jopa myydä päästöoikeuksiaan markkinoille ja sitä kautta saada taloudellista hyötyä. Tämän takia kestävällä biometaanilla on hyvät markkinat ja tästä syystä myös kaasun ostajat kysyvät ja vaativat tietää indikatiivisenkin laskeman päästökertoimesta, jotta osaavat hinnoitella tuotteen oikein.
Jos taas tuottaja on esimerkiksi maatila, joka tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä oman tilansa tarpeisiin. Jos tuotantoa on enemmän kuin pientuottajan yläraja 1 GWh, niin lämmitykseen käytetystä biokaasusta joudutaan maksamaan kaasumaisilla polttoaineilla 10,33 €/MWh vero. Jos biokaasun kestävyys pystytään osoittamaan, niin lämmityksen osalta vero putoaa Energiaverodirektiivin minimitasolle 1,2 €/MWh. Lisäksi hiilidioksidivero putoaa 12,94 €/MWh:sta nollaan, jolloin kokonaisverokertymä olisi ei kestävällä biokaasulla 23,354 €/MWh ja kestävälle 1,284 €/MWh. Mielestäni jo ihan merkittävä vaikutus.
Miten biokaasun kestävyys osoitetaan?
Käytännössä laskelman voi tehdä, kun tiedetään muutama perusseikka. Syötteet ja niiden syntypaikat, laitoksen oman energiankäyttötarve ja lopputuotteiden käyttökohteet. Laskelmalla voidaan osoittaa yllä kuvattu luku. Jotta toiminta saadaan lainsäädännön mukaiseksi, tulee tuottajalle luoda kestävyysjärjestelmä, jolla osoitetaan, että toiminnanharjoittaja toimii päivittäisessä tekemisessään siten, että tuotettu kaasu todella täyttää lainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Me Biovoimalla voimme auttaa sekä laskelman teossa, että myös kestävyysjärjestelmän rakentamisessa olitte sitten uusi toimija tai jo toimivan laitoksen omistaja.
Kirjoittanut: Aki Heinonen
Laatu-, ympäristö- ja projekti-insinööri, Suomen Biovoima Oy
Kysy lisää biokaasun ja biometaanin kestävyyteen liittyen suoraan Akilta!
Aki Heinonen, Suomen Biovoima Oy