Biokaasusta biometaaniin – mitä Puola voi oppia Suomelta?

Tämän haastattelun pohjalta on julkaistu puolaksi artikkeli Od biogazu do biometanu – czego Polska może nauczyć się od Finlandii? – Agronomist 30.9.2026 agronomist.pl verkkoalustalla, kirjoittajana Anna Czasak, joka haastatteli Jani Kangasahoa (JK) Biovoimasta.

Puolassa on paljon orgaanista raaka-ainetta, kokemusta biokaasun tuotannosta ja pääsy teknologiaan. Biometaanimarkkinan kehittymisen kannalta puuttuvat vielä vakaat sääntelyolosuhteet, jotka mahdollistaisivat sijoittajille hankkeiden rakentamisen ennustettavalla, pitkän aikavälin tulomallilla. Haastattelussa käydään läpi kuinka paljon maksaa siirtyminen maatalouden biokaasun tuotannosta biometaanin tuotantoon ja mitä Puola voisi oppia Suomelta, vastaukset Agronomistin kysymyksiin ovat Biovoiman myyntijohtajalta Jani Kangasaholta.

1. Miten arvioitte biometaanimarkkinan nykyistä kehitysvaihetta Puolassa?

JK: Meidän näkökulmastamme Puola on markkinoiden kehityksessä erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Maalla on jo merkittävää kokemusta biokaasun tuotannosta, ja sen raaka-ainepotentiaali, erityisesti maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta, on Euroopan suurimpien joukossa. Seuraava askel on siirtyä biokaasun käytöstä pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon kohti biometaanin tuotantoa laajemmassa mittakaavassa.

Jotta tämä tapahtuisi, seuraava tärkeä askel on muuttaa olemassa oleva sääntelykehys ja tukiohjelmat konkreettisiksi investointipäätöksiksi. Puola on ottanut käyttöön useita biometaanin kehitystä tukevia mekanismeja, ja sijoittajien kiinnostus on merkittävää, mutta monet hankkeet odottavat vielä rahoituspäätöksiä ennen kuin ne voivat edetä. Teknologia on kypsää ja koeteltua; markkina tarvitsee nyt enemmän ennustettavuutta tukijärjestelmien toimeenpanossa, jotta hankkeet voivat saavuttaa rahoituksen sulkemisen ja siirtyä rakennusvaiheeseen.

2. Mitä teknisiä ja taloudellisia ehtoja olemassa olevan biokaasulaitoksen on täytettävä, jotta se voidaan muuttaa biometaania tuottavaksi?

JK: Kolme tärkeintä tekijää ovat vakaa biokaasun tuotanto, riittävä ja luotettava raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva myyntiväylä biometaanille. Teknisestä näkökulmasta on analysoitava raakabiokaasun määrä ja koostumus, mukaan lukien metaanipitoisuus, rikkivety ja muut epäpuhtaudet, sekä mädätysprosessin yleinen vakaus.

Myös sijainti on tärkeä. Pääsy kaasuverkkoon on yksi vaihtoehto, mutta ei ainoa. Biometaani voidaan myös paineistaa tai nesteyttää ja kuljettaa asiakkaille. Hyvin toimiva, vakaasti kaasua tuottava biokaasulaitos on usein erinomainen lähtökohta, koska jalostusjärjestelmä voidaan tällöin lisätä laitoksen kehityksen seuraavaksi vaiheeksi.

3. Kuinka paljon tällainen muutos maksaa ja millaista mittakaavaa se vaatii?

JK: Investoinnin suuruus riippuu merkittävästi laitoksen kapasiteetista ja siitä, mitä infrastruktuuria on jo olemassa.

Yleisenä suuntaviivana biometaanin jalostusjärjestelmä tarvittavine oheislaitteineen voi merkitä noin 1,5–4 miljoonan euron investointia. Verkkoliitosratkaisu, paineistus, tankkausasemat tai BioLNG:n tuotanto voivat kasvattaa kokonaisinvestointia.

Yhtä taloudellisesti kannattavaa vähimmäiskapasiteettia ei ole olemassa. Yleisenä sääntönä hankkeet muuttuvat erityisen kiinnostaviksi noin 300–500 Nm³/h raakabiokaasun ja sen ylittävillä tuotantomäärillä, vaikka pienemmätkin laitokset voivat olla taloudellisesti houkuttelevia, jos niillä on edullinen raaka-aine, korkea käyttöaste ja vahva biometaanin ostomalli.

Tästä syystä suosittelemme arvioimaan jokainen hanke erikseen sen sijaan, että sovellettaisiin yhtä yleistä vähimmäiskapasiteettia.

4. Miten Puola vertautuu Suomeen, ja mitä Puola voisi oppia Suomen markkinoilta?

JK: Suomi aloitti biometaanimarkkinansa kehittämisen aiemmin, ja siksi sillä on enemmän kokemusta sekä teknologiasta että erilaisista biometaanin liiketoimintamalleista.

Yksi tärkeä opetus Suomesta on, ettei biometaania pidä nähdä pelkästään yhtenä uutena tapana tuottaa energiaa. Se on myös uusiutuva polttoaine ja tärkeä osa kiertotaloutta. Biometaanin käytön kehittyminen liikenteessä on ollut Suomessa tärkeää, samoin mahdollisuus luoda erilaisia liiketoimintamalleja: verkkoonsyöttö, liikennepolttoaine ja suorat toimitukset teollisuusasiakkaille.

Puolan ei kuitenkaan tarvitse kopioida Suomen mallia. Puolalla on huomattavasti suurempi maataloussektori, ja siten potentiaali kehittää biometaanin tuotantoa selvästi suuremmassa mittakaavassa. Se, mitä Puola voi ottaa Suomen kokemuksista, on ennustettavan sääntelyn merkitys, koeteltujen teknologioiden integrointi ja uusiutuvan kaasun pitkäaikaisen kysynnän luominen.

5. Biokaasu vai biometaani – kumpi on kannattavampi viljelijälle?

JK: Yhtä vastausta, joka sopisi jokaiselle tilalle, ei ole.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voi pysyä erittäin hyvänä ratkaisuna, jos sekä sähkö että lämpö voidaan hyödyntää tehokkaasti. Jos kuitenkin merkittävälle osalle lämmöstä ei löydy tuottavaa käyttöä, biokaasun jalostaminen biometaaniksi voi muuttua yhä houkuttelevammaksi.

Ennen päätöksentekoa omistajan tulisi analysoida sähkötulot, lämmön hyödyntäminen ja arvo, biometaanin myyntihinta, etäisyys kaasuverkkoon tai loppuasiakkaaseen, laitoksen kapasiteetti, raaka-ainekustannukset ja tulevat investointitarpeet.

Biometaani voi myös avata pääsyn kokonaan uusiin asiakasryhmiin, mukaan lukien liikenne, teollisuus ja yritykset, jotka haluavat pienentää hiilijalanjälkeään.

6. Millaista sijoittajien kiinnostusta näette Puolassa?

JK: Siitä lähtien, kun Biovoima aktivoitui Puolan markkinoilla, olemme nähneet selvästi kasvavaa kiinnostusta biometaania kohtaan. Saamme kyselyitä sekä uusista biometaanilaitoksista että olemassa olevien biokaasulaitosten muuttamisesta biometaanin tuotantoon. Olemassa olevien laitosten omistajat arvioivat yhä useammin, voisiko biokaasun jalostaminen biometaaniksi tarjota houkuttelevamman pitkän aikavälin liiketoimintamallin kuin pelkän sähköntuotannon jatkaminen.

Samalla näemme kasvavaa kiinnostusta suurempia maatalous- ja teollisuushankkeita kohtaan, joissa biometaanin tuotanto suunnitellaan jo alusta alkaen.

Uskomme, että tästä segmentistä voi tulla yksi Puolan biometaanimarkkinan päämoottoreista tulevina vuosina. Meillä on tällä hetkellä useita puolalaisia hankkeita eri vaiheissa, toteutettavuusselvityksistä ja budjettitarjouksista pidemmälle edenneisiin kaupallisiin neuvotteluihin.

7. Mitä nostaisit vielä esiin?

JK: Yksi tärkeä seikka on, ettei Puola aloita nollasta. Sillä on jo paljon toimivia biokaasulaitoksia, erittäin suuri maataloussektori, vahva elintarviketeollisuus ja huomattava raaka-ainepotentiaali.

Biometaanin tuotantoteknologia on kypsää ja kaupallisesti saatavilla. Siksi keskeinen kysymys ei nykyään ole enää se, voiko Puola tuottaa biometaania, vaan se, kuinka nopeasti maa pystyy luomaan edellytykset näiden investointien kehittämiseksi laajassa mittakaavassa.

Sijoittajan näkökulmasta sääntelyn ennustettavuus, pitkän aikavälin biometaanin ostomahdollisuudet ja hankkeiden rahoituskelpoisuus (bankability) ovat ratkaisevia.

Jos nämä edellytykset luodaan, uskomme, että Puolalla on kaikki perusedellytykset nousta yhdeksi Euroopan tärkeimmistä biometaanimarkkinoista.

Lisätietoa aiheesta:

Jani Kangasaho | Sales Director, Partner

jani.kangasaho@biovoima.fi | +358 50 468 7907