Olemme koonneet biokaasusanastoon eniten käytettyjä biokaasuun ja sen hyödyntämiseen liittyviä termejä selityksineen. Tutustu biokaasualan keskeisimpään sanastoon ja tiedät mistä puhutaan.
Absorptio on prosessi, jossa aine imeytyy toisen aineen sisään (nesteeseen, kaasuun tai kiinteään aineeseen).
Adsorptio on taas prosessi, jossa kaasumainen aine tai neste kiinnittyy tai imeytyy kiinteän aineen pintaan. Aktiivihiilisuodatin on esimerkki adsorption hyötykäytöstä. Myös PSA-teknologia perustuu paineenvaihteluadsorptioon, jossa adsorboiva aine sitoo itseensä raakakaasussa olevan hiilidioksidin tietyssä paineessa ja vapauttaa sen toisessa. Se on yksi kaasun jalostustekniikoista.
Hapeton, hapettomissa oloissa toimiva. Biokaasun tuotanto tapahtuu anaerobisessa reaktorissa eli mikrobit syövät orgaanisia jätteitä hapettomissa olosuhteissa.
Ympäristönsuojelemiseksi tulee BAT-periaatteen mukaisesti käyttää ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa biokaasuprosessin eri vaiheissa. BAT on mainittu ympäristönsuojelulaissa (5 §) ja sen huomioimista edellytetään ympäristöluvassa.
Eloperäinen aine, jota voidaan hyödyntää muun muassa energiantuotannossa. Toisin sanoin biomassa on biokaasulaitoksessa käsiteltävä syöte, josta saadaan biokaasua.
CBG (Compressed Biogas) eli paineistettu biokaasu. CNG (Compressed Natural Gas) eli paineistettu maakaasu. Liikennepolttoaineena käytettäessä biokaasu tai maakaasu tulee paineistaa 200 bar:iin ennen sen tankkaamista ajoneuvoon.
Monesti CNG tai pelkkä liikennekaasu toimii yleiskäsitteenä ajoneuvoon tankattavalle kaasulle erittelemättä, onko kyseessä biokaasu vai maakaasu. Maakaasun (CNG) käyttö liikennepolttoaineena vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 25% bensiiniin verrattuna, mutta biokaasua (CBG) käyttäen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 85%.
Yhdistetty lämmön ja sähkön samanaikainen tuotanto biokaasua, maakaasua tai kaatopaikkakaasua hyödyntämällä. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin (jopa yli 85%), eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.
Raaka-aineen tuottajan ja käsittelijän välinen sopimus raaka-aineen toimituksesta. Tasainen orgaanisten raaka-aineiden saatavuus on pohjimmiltaan perusta biokaasulaitoksen optimaaliselle toiminnalle. Jos raaka-aineita puuttuu tai niitä ei ole tarpeeksi laitoksen optimaalista toimintaa varten, ei biokaasua pysty tuottamaan tavoitellusti. Tällöin tuloja on vaikea arvioida ja kannattavuus voi kärsiä. Joten syötteiden saanti tulee turvata pitkäaikaisella toimitussopimuksella.
Pitkäaikainen ostosopimus, jossa tyypillisesti kaasuverkkoyhtiö sopii ostavansa kaasuntuottajalta tietyn määrän kaasua sopimuksen mukaiseen hintaan esimerkiksi 10-20 vuoden ajan. Biokaasuprojektissa kaasunostosopimus tuo projektille kannattavuutta, sillä se turvaa jatkuvan tulovirran ja tarjoaa taloudellista varmuutta.
Anaerobisen hajoamisen ensimmäinen vaihe, joka tapahtuu bakteerien muodostamien entsyymien avulla. Bakteerien entsyymit rikkovat monimutkaiset orgaaniset aineet (kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) sokereiksi, aminohapoiksi ja rasvahapoiksi.
Lainsäädännönmukainen tunnin kestävä lämpökäsittely haitallisten bakteerien tuhoamiseksi +70°C:n lämpötilassa. Hygienisointi tappaa suurimman osan taudinaiheuttajista kuten salmonella- ja kolibakteerit. Jos biokaasulaitoksen lopputuote eli käsittelyjäännös hyödynnetään kaupallisesti esimerkiksi lannoitteena, niin laki velvoittaa hygienisoimaan reaktorissa käytettävän materiaalin.
Estäjät, jotka aiheuttavat mikrobitoiminnan hidastumista (eli metaanintuoton laskemista) tai pahimmassa tapauksessa pysäyttävät koko mädätysprosessin. Esimerkiksi ammoniakki (esim. kanan lannassa), sulfaatin pelkistyessä muodostuva rikkivety ja jotkin metallit ovat metaanintuottoa inhiboivia tekijöitä. Inhibitioita voidaan ehkäistä välttämällä prosessin ylikuormitusta ja laimentamalla syötettävää materiaalia ei-inhiboivilla materiaaleilla.
Jätteen laitosmainen käsittely sen haitallisuuden vähentämiseksi, käsittelyn helpottamiseksi tai hyödyntämisen tehostamiseksi. Biokaasuprojektissa esikäsittelylaitteisto erottelee jäteseoksesta joukkoon kuulumaton, biohajoamaton jäte kuten pakkausmuovi, lasi, hiekka ja metalli sekä murskaa biomassan koostumukseltaan tasaisemmaksi.
Biopolttoaineiden käytön edistämistä liikenteessä koskeva laki. Velvoittaa liikennepolttoaineen jakelijoita toimittamaan vuosittain kulutukseen tietty vähimmäisosuus biopolttoaineita. Toisin sanoen se velvoittaa polttoainetta myyvät yhtiöt sekoittamaan bensan ja dieselin joukkoon vuosi vuodelta enemmän biopolttoainetta. Vuonna 2020 EU:n uusiutuvan energian velvoite liikennesektorille on 10 %. Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoite on 20 %, ja se koskee sekä dieseliä että bensiiniä.
Kaasu, joka on käsitelty liikennekäyttöä tai muuta paineistusta, nesteytystä tai kaasuverkkoon syöttöä varten vähentämällä raakakaasun sisältämiä epäpuhtauksia. Hiilidioksidi- ja rikkiyhdisteet sekä siloksaanit poistetaan esim. ajamalla ne epäpuhtauksia sitovien kaasunjalostusyksikön aktiivihiilisuodattimien läpi.
Kaikki Suomen kansalliseen kaasuverkkoon syötetty kaasu on jalostettua: maakaasu on jalostettu Venäjällä ja biokaasu on jalostettu Suomessa.
Biokaasun metaanipitoisuuden rikastamisessa käytettyjen tekniikoiden yleisnimitys. Jalostustekniikoiden tärkein tarkoitus on erottaa biokaasusta hiilidioksidia, mikä on toiseksi yleisin kaasu biokaasussa, ja muuntaa sen puhtaaksi biometaaniksi. Jalostustekniikoita ovat fysikaalinen absorptio (vesipesu, kemikaalipesu), kemiallinen absorptio (amiinipesu), fysikaalinen adsorptio (PSA-teknologia), kalvojalostus (membraaniteknologia) ja kryojalostus.
Jätteenpoltto, jossa yhdyskuntajätteen ja muun jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja/tai sähköksi. Suomessa lämpöä hyödynnetään varsinkin kaukolämpöverkossa. Polttoon ohjataan vain aineena hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet.
Teho, jolla laitos voi (korkeimmillaan) tuottaa tai kuluttaa energiaa.
Kiinteän orgaanisen jätemateriaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa oloissa. Kompostointi on kätevä keino käsitellä biojätteet omassa pihassa noudattaen kompostorivalmistajien annettuja ohjeita.
Yksi biokaasun jalostuksessa käytetyistä tekniikoista, joka hyödyntää biokaasussa olevien yhdisteiden eri kiehumispisteitä. Prosessista saatava jalostettu kaasu on nestemäistä biometaania (LBG). Sivutuotteena saadaan myös nesteytettyä hiilidioksidia, jota voidaan käyttää esimerkiksi kylmäkuljetusautojen jäähdytysaineena.
Kuiva-ainepitoisuudeltaan korkeiden (TS > 15 %) jakeiden käsittelyprosessi. Biokaasuprojektissa kuivaprosessin korkea kuormitettavuus takaa laitoksen korkean käytettävyyden ja kaasuntuoton reaktorikuutiota kohden. Kuivamädätys mahdollistaa myös haastavien syötteiden käsittelyn biokaasuprosessissa, sillä se on vähemmän herkkä epäpuhtauksille kuin märkäprosessi, jossa ne voivat aiheuttaa kellumis- ja sedimentoitumishaasteita.
Biokaasutuksessa raaka-aineista syntyvä jäännös. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksellä on merkittävä arvo lannoitemateriaalina. Käsittelyjäännös voidaan hyödyntää sellaisenaan, tai kuivajaetta voidaan esimerkiksi pelletöidä ja nestejaetta voidaan rikastaa entisestään. Käsittelyjäännöksen hyödyntäminen lannoitemateriaaleina (sekä sen luomustatus) riippuu biokaasulaitoksen syötteistä ja kunkin maan paikallisesta lainsäädännöstä.
Normaalissa ilmanpaineessa (noin 1 bar) ja noin +35°C:n lämpötilassa tapahtuva biokaasutus.
Orgaanisen aineen hajottaminen hapettomissa olosuhteissa toimivien bakteereiden avulla. Hajoamisen lopputuotteena syntyy biokaasua ja prosessin sivutuotteena syntyy mädätysjäännöstä eli käsittelyjäännöstä, josta voidaan erottaa erikseen kuiva- ja nestejae.
Kuiva-ainepitoisuudeltaan matalien (TS < 15 %) jakeiden käsittelyprosessi. Biokaasuprojektissa märkäprosessin pitkä viipymäaika mahdollistaa sen, että syötteen orgaanisesta materiaalista biokaasuksi hajoaa suurempi osa. Se on erittäin vakiintunut käsittelyprosessi ja usein optimaalinen tuotantoprosessi lietelannoille ja jätevedenpuhdistamolietteille. Märkäprosessissa reaktorin toiminnan kannalta sen sisällön tulee olla erittäin tasalaatuista ja yli 90 % siitä tulee olla vettä.
Normaalikuutiometri eli kuutiometri kaasua normaalipaineessa ja 0 °C lämpötilassa. Kaasun tilavuuden yksikkö.
Pitkäaikainen ostosopimus, jossa energiayhtiö sähkönkäyttäjänä sopii ostavansa sähköntuottajalta tietyn määrän sähköä sopimuksen mukaiseen hintaan esimerkiksi 10-20 vuoden ajan. Sähkönostosopimus voi olla kiinteä tai muuttuvahintainen (esim. pörssihinnoitteluun perustuva). Jotta biokaasuprojekti olisi kannattava, CHP-laitoksella biokaasusta tuotetulle sähkölle (sekä myös lämmölle) on oltava asiakas. Biokaasuprojektissa sähkönostosopimus luo ennustettavuutta ja vakautta.
Yksi biokaasun jalostuksessa käytetyistä tekniikoista, joka hyödyntää kaasujen ominaisuutta läpäistä tiettyä materiaalia paineistettuna ja näin erottaa toisistaan eri läpäisykyvyn omaavia kaasuja. Toisin sanoen adsorboiva aine (tyypillisesti aktiivihiili) sitoo itseensä raakakaasussa olevan hiilidioksidin tietyssä paineessa ja vapauttaa sen toisessa.
PSA-prosessissa on yleensä neljä tai useampia kolonneja rinnakkain. Ainakin yksi kolonni on adsorptiovaiheessa, yksi desorptiovaiheessa, ja kahdessa painetta joko lasketaan tai nostetaan. Jalostettu kaasu sisältää yli 97 % metaania.
Biokaasutuksessa panostoimisen kuivaprosessin aikana syötteestä irtoava ravinnepitoinen vesi, joka voidaan kierrättää takaisin reaktoriin ymppinä. Perkolaationesteen kierrättämisellä varmistetaan mikrobien kiertäminen prosessissa, säädetään prosessin kosteustasapainoa, hajoamista ja kaasuntuotantoa.
Kaasu, joka on käsitelty lämmitys- ja sähköntuotantokäyttöä varten poistamalla generaattoria vaurioittavia ja haitallisia päästöjä aiheuttavia epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet ovat myrkkyä myös CHP:n kaasumoottorille. Biometaanilla monesti tarkoitetaan puhdistettua kaasua.
Kaasun lähteestä, kuten kaatopaikka tai maakaasulähde, saatava kaasu. Raakakaasu monesti puhdistetaan tai jalostetaan kaasunkäsittelylaitoksessa ennen sen jatkokäyttöä ja hyödyntämistä.
Separoidessa käsittelyjäännöksestä erottuva typpi- ja kaliumpitoinen nestejae. Rejektivesi voi soveltua sellaisenaan maanparannusaineeksi tai lannoitteeksi, jos laitoksen raaka-aineet ovat kasvi- ja eläinperäisiä. Rejektivettä voidaan myös kierrättää reaktorin loppupäästä sen alkupäähän, jolloin se toimii ymppinä.
Biokaasulaitoksessa käsiteltävä orgaaninen materiaali. Biokaasulaitokseen syötetään muun muassa kotien biojätepusseja, pilaantuneita elintarvikkeita, peltoviljelyn hävikkirehuja, eläintilojen lantaa, teurastamon jätteitä ja jätevedenpuhdistamojen lietteitä. Jos biokaasulaitoksen mikrobit eivät saa ns. ruokaa eli syötettä, biokaasun tuotanto hiipuu.
Eri syötteistä sopivassa suhteessa sekoitettu seos, joka käsitellään biokaasulaitoksessa. Toimiva syöteseos voi monesti tuottaa ammoniakki- ja typpipitoisuudeltaan tasapainoisemman syötteen, jolla on lisäarvoa jatkohyödyntämisessä, esimerkiksi se voi edistää käsittelyjäännöksen hyötykäytön mahdollisuutta lannoitteena.
Uusiutuvalla energialla, muun muassa biokaasulla, tuotetulle sähkölle valtion maksettava, markkinahintaa korkeampi määräaikainen takuuhinta sähkön tuottajalle. Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui Suomessa uusien biokaasulaitosten osalta 1.1.2019.
Normaalissa ilmanpaineessa (noin 1 bar) ja noin +55°C:n lämpötilassa tapahtuva biokaasutus.
Nesteen poistamisen jälkeen syötteen kuiva-ainepitoisuus, sisältäen sekä epäorgaanisen (eli tuhkan) että orgaanisen aineen. Käytetään myös lyhennettä DM (dry matter). Yksi syötteen tärkeimmistä laatuominaisuuksista. Ilmaistaan prosentteina.
Orgaanisen aineksen osuus kuivatussa aineessa (eli TS:ssä). Käytetään myös lyhennettä oDM (organic dry matter). Yksi syötteen tärkeimmistä laatuominaisuuksista. Ilmaistaan prosentteina.
Uudelleenkäytettävä bakteeriviljelmä, esimerkiksi toimivan biokaasureaktorin käsittelyjäännös, joka on tarkoitettu toisen biokaasulaitoksen mikrobikannan ylläpitämiseen. Voi toimia alkuymppinä uuden reaktorin ylösajossa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA:n avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettely vaaditaan yli 35 000 t/v käsittelymäärille tai hankkeelle, jolla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jos toiminta edellyttää YVA-menettelyä, niin viranomainen ei voi myöntää uudelle biokaasulaitokselle ympäristölupaa ilman YVA-selostusta ja yhteysviranomaisen lausuntoa.